Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointia voi vahvistaa ja tukea 😊 

Mielen hyvinvointiin eli mielenterveyteen kuuluvat mm. tunnetaidot, vuorovaikutustaidot, halu oppia uutta sekä ongelmanratkaisutaidot. Näitä taitoja voi harjoitella, mutta ennen kaikkea niitä kannattaa harjoitella. 

Nuorena kehittyy



Nuoruuteen kuuluu monenlainen kasvu ja kehitys ( fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen). Nuoren elämässä tapahtuu paljon erilaisia muutoksia, jotka nuoren itsensä lisäksi hämmentävät myös ympäristöä. 

Ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret ovat pääosin noin 16- ikävuodesta ylöspäin olevia. Tässä iässä jo pahimmat tunnekuohut ovat taaksejäänyttä elämää ja nuori kykenee koko ajan paremmin ja paremmin mm. suunnittelemaan omaan toimintaansa ja hallitsemaan impulssejaan. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän nuori kykenee kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja katse omasta itsestä ikään kuin laajenee.  

Aivot kehittynyt koko nuoruusiän aina aikuisuuteen saakka. Erityisesti alueet, jotka osallistuvat tunteiden tunnistamiseen, käyttäytymiseen säätelyyn ja vaativampaan oman toiminnan suunnitelmalliseen ohjaukseen. Nuoret tarvitsevat tukea hyvin erilaisiin asioihin aina tunteiden säätelystä itsenäistymisen rohkaisemiseen. 

Itsetuntemus on osa mielen hyvinvointia. Se, että tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ylipäätään ominaisuutensa ihmisenä, opiskelija ja oppijana- vaikuttaa siihen, kuinka opiskelija uskoo itseensä. 

Valtioneuvosto on julkaissut vuonna 2019 " Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen" julkaisun. Siinä on yli kahdensadan tutkijan tekemiä havaintoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista.  Noin joka viides suomalaisnuori kärsii mielenterveyden häiriöistä, psykiatriset erikoissairaanhoidon palvelut ovat riittämättömät ja perusterveydenhuollon tarjoamat palvelut ovat kykenemättömiä tarjoamaan palveluita. 


Havaintoja omasta työstäni

Hyvin suuri osa nuorista voi hyvin ja usein elämänhallinnan haasteet ja mielenterveyden häiriöt kasautuvat samoille perheille. Usein perheissä voivat huonosti vanhemmat, kuin myös nuoret. Viime vuosia on uutisoitu paljon nuorten henkisestä pahoinvoinnista ja monet tilanteet ovat päässeet kärjistymään. Olen työskennellyt kohta kymmenisen vuotta erilaisten nuorten parissa. Olen tavannut työssäni paljon nuoria, joilla " tilanne on ikään kuin päällä." Nuoruuden kehitys ja muutokset vievät opiskelulta tilaa ja energiaa. Nuoren voimavarat opiskeluun saattavat olla yllättävänkin vähäiset. Opiskelut voivat olla kuin sivujuoni nuoren elämässä. 

Monilla opiskelijoilla on haitallisia uskomuksia itsestään oppijana. Heillä saattaa olla jo pienestä pitäen muodostunut käsitys itsestään huonona opiskelijana, jopa tyhmänä. Uskomuksista on hankala päästä eroon ja se vaatiikin meidän aikuisten tukea ja ohjausta. Jos opiskelija tiedostaisi paremmin käsityksensä itsestään oppijana, hänellä olisi myös mahdollistuu irrottautua menneistä ja antaa itselleen mahdollisuus kääntää uusi sivu opinnoissaan. Tässä aikuiset voivat olla mukana tukemassa. 

Miksi nuorten mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet? 

Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa. Ja tämä näkyy isona osana omaa opettajan arkea. Se, että huomioidaanko nuorten mielen pahoinvointia tarpeeksi- onkin asia erikseen. Onko taitoa ja tietoa nähdä vaikkapa poissaolojen taakse? Kuitenkin mielenterveyden häiriöt vaikuttavat suoraan mm. muistiin ja uuden oppimiseen, tiedon omaksumiseen. 

Toteutuuko yhdenvertaisuus tämän päivän ammatillisessa koulutuksessa? Saako mielenterveyden häiriöistä kärsivä opiskelija riittävästi tukea opintoihinsa? Ymmärretäänkö sitä, että mielen hyvinvointi vaikuttaa oppimiseen? 

Tämän päivän yhteiskunnassa nuori törmää hyvin moninaisiin haasteisiin, jotka voivat ylittää hänen sen hetkisen kehitysvaiheen kyvyt ja voimavarat. Näistä mainittakoon mm. yksinäisyys, koulukiusaaminen, opiskelupaineet, erilaiset elämän siirtymävaiheet, perheen tilanne ja ylipäätään tämän hetken elämäntapa. 


Vahvistaako vai heikentääkö opiskelu mielen hyvinvointia?

Opiskeleminen ja ryhmässä oleminen omalta osaltaan voi toimia mielenterveyttä vahvistava tekijänä, mutta kolikon toinen puoli on kuitenkin sen kuormittavuus. Opiskelijoita tulisi aktiivisesti ohjata pitämään omasta mielenterveydestään huolta, kuten pidämme fyysisestä terveydestämme. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisten fyysinen terveys on parantunut, psyykkiselle terveydelle puolestaan näin ei ole käynyt. 

Tämän hetkinen opiskelu vaatii usein itseohjautuvuutta ja tietynlainen kilpailullisuus on vahvasti läsnä. osalle nuorista tämä aiheuttaa ahdistusta ja erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Kurssimuotoisuus ja ylipäätään erilaiset koulutyön organisointitavat vaativat tämän päivän nuorilta paljon enemmän kuin aiemmin ja osa kokee tämän erittäin kuormittavana.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on lisääntynyt. Syrjäytyneiden nuorten määrän arvioidaan olevan yli 60 000. Syrjäytymisen taustalla olevia ilmiöitä on tutkittu ja yhteiskunnallisesti syrjäytymisen ennaltaehkäisy on avainasemassa. Yksi tärkeistä vaiheista on siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. 

Oppivelvollisuus on laajentunut  ja toisen asteen opinnoista tulee maksuttomia laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021, mutta hakeutumisvelvoitetta koskevat säännökset tulivat voimaan jo 1.1.2021. Tällä keinolla pyritään mm. vähentämään syrjäytymistä. Se kuinka tämä käytännössä tulee toteutumaan ja näkymään opettajan työssä jää nähtäväksi. 


https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/mielenterveys/

https://verneri.net/yleis/mielenterveyden-tukeminen-arjessa

https://www.mtkl.fi/toimintamme/julkaisut/mielenterveysbarometri-2021/

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161440/VN_2019_7_Edellytykset_kasvuun_oppimiseen_ja_osallisuuteen_kaikille.pdf?sequence=4&isAllowed=y

https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/10/23/syrjaytymisvaarassa-olevia-nuoria-yha-enemman/

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy

https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/oppivelvollisuuden-laajentaminen

https://www.sitra.fi/julkaisut/juurisyyanalyysi-nuorten-elamanhallinta-ja-mielenterveys/#2-arjen-ennakoitavuus-ja-pirstaloituneisuus

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Opetusmetodit

Kuva
Porinaryhmät  Useimmiten tulee niin verkossa kuin lähiopetuksessa käytettyä porinaryhmiä pieninä välipaloina ja ajatusten herättelijöinä. Verkossa se tapahtuu helposti ryhmätyötiloja käyttämällä ja lähiopetuksessa vieruskavereiden kesken.  Porinaryhmät ovat luennon tai muun opetuksen yhteydessä käytettävä lyhyt, 2-10 minuutin keskusteluhetki pienissä 3-5 henkilön ryhmissä. Myös pareittain tehtävä pariporina on erittäin käyttökelpoinen menetelmä.  Osallistujat keskustelevat opiskeltavaan asiaan liittyvästä aiheesta siitä esitetyn kysymyksen tai väittämän pohjalta. Keskeistä porinaryhmissä on se, että jokainen osallistuja on aktiivinen sekä miettii ja esittää omia ajatuksiaan. Tavoitteena on aktivoida sellaisiakin osallistujia, jotka eivät yleensä käytä puheenvuoroja esimerkiksi luennoilla tai opetuskeskusteluissa. Porinaryhmiä käyttäen voidaan aktivoida ajattelua ja saada esille enemmän näkökantoja ja ideoita. Porinaryhmillä on vaikutusta osallistujien aktivoinnin lisäksi...
Lue lisää

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Kuva
  Tarkkaavaisuus ja keskittyminen   Tarkkaavaisuuden häiriö liittyy olennaisesti ihmisen tunnekokemukseen. Tunteet ohjaavat, määrittävät tapahtumien ja tilanteiden merkitystä ja siksi niillä on suuri merkitys oppimistilanteeseen. Kognitiivisuus käsittelee ihmisen kykyä säädellä mm. tarkkaavaisuutta, tiedon jäsentelyä, muistia, toiminnan arviointia, havainnointia ja oppimista. Myös oman toiminnan, käyttäytymisen ja tunteiden säätely on vaikeaa tarkkaavaisuushäiriöiselle. Oppimisen kannalta keskeisin tarkkaavaisuushäiriöön liittyvä vaikeus on työskentely- ja oppimistilanteissa vaadittava toiminnan suunnittelu ja säätely. Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa vireystila, motivaatio ja tunnetila. Motivaation ja kiinnostuksen ylläpitäminen on tärkeää tarkkaavaisuushäiriöisen oppimisessa. Kun oppilas on kiinnostunut aiheesta, niin hän pystyy sulkemaan ympäriltään häiritseviä tekijöitä ja ärsykkeitä. Tehtävän lopputulokseen vaikuttaa millainen ja miten tehtävä oli annettu. Mielenkiinto...
Lue lisää

Visuaaliset ohjeet, opetusmetodi 2

Kuva
  Metodi 2:   Vahva  kuvallistaminen   Olin viikon tutustumassa Englannin ammatilliseen koulutukseen. Koulussa panostettiin kaiken  kuvallistamiseen .  Aion visuaalistaa omia materiaaleja ni kevään aikana.   Matematiikkaa   Kielitaitoasteikko   Vastaavia oli oikeastaan kaikesta: käytössäännöt, rohkaisuja yrittää uudestaan jos epäonnistuu, kirjaston käytöstä.   Enemmän matkan annista: Isle Of Wight College- tutustuminen Englannin upeaan saareen ja yhteistyökumppanimme toimintaan 22.11- 26.11.   Isle of Wight College on yhteistyökumppanimme jo monen vuoden takaa. Oppilaitos on monialainen ja siellä voi opiskella lähes kaikkia samoja aloja kuin meilläkin. Saarella asuu 100 000 ihmistä, koulu sijaitsee hallintopääkaupungissa Newportissa, joka on suunnilleen saaren keskellä. Meille jokaiselle oli räätälöity omaan opetusalaan/ työskentelyalaan sopiva ohjelma. X tutustui opiskelijapalveluihin. Marika Mäntylä ja Y tutustuivat kielenope...
Lue lisää