Yksilöllinen tuki ja ohjaus amiksessa

 

  Tarkkaavaisuus ja keskittyminen   Tarkkaavaisuuden häiriö liittyy olennaisesti ihmisen tunnekokemukseen. Tunteet ohjaavat, määrittävät tapahtumien ja tilanteiden merkitystä ja siksi niillä on suuri merkitys oppimistilanteeseen. Kognitiivisuus käsittelee ihmisen kykyä säädellä mm. tarkkaavaisuutta, tiedon jäsentelyä, muistia, toiminnan arviointia, havainnointia ja oppimista. Myös oman toiminnan, käyttäytymisen ja tunteiden säätely on vaikeaa tarkkaavaisuushäiriöiselle. Oppimisen kannalta keskeisin tarkkaavaisuushäiriöön liittyvä vaikeus on työskentely- ja oppimistilanteissa vaadittava toiminnan suunnittelu ja säätely. Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa vireystila, motivaatio ja tunnetila. Motivaation ja kiinnostuksen ylläpitäminen on tärkeää tarkkaavaisuushäiriöisen oppimisessa. Kun oppilas on kiinnostunut aiheesta, niin hän pystyy sulkemaan ympäriltään häiritseviä tekijöitä ja ärsykkeitä. Tehtävän lopputulokseen vaikuttaa millainen ja miten tehtävä oli annettu. Mielenkiinto...

Hahmottaminen ja motoriikka   Tutustuin otsikon aiheeseen mm. kirjan Kehitysvammaisuus (Kaski, manninen, Pihko) tekstin pohjalta ja peilaten oppimaani omiin kokemuksiin toisen asteen opettajana. Täytyy heti todeta, että en toimi työssäni kehitysvammaisten parissa, mutta lähdin avoimmin mielin pohtimaan, onko omalla kokemuksellani ja kirjan aiheilla löydettävissä yhtymäkohtia käytännössä. Vaikka yhtymäkohtia ei olisi löydettävissä pohdinta auttaa minua joka tapauksessa tutustumaan kirjan aiheisiin. Lievään aivovaurioon saattaa liittyä pieniä neurologisia poikkeavuuksia ja oppimisen ja kehityksen erityisvaikeuksia. Nämä saattavat esiintyä hienomotorisena kömpelyytenä sekä puutteellisina havaintotoimintoina. Lapsen älyllinen suoritusprofiili saattaa olla epätasainen ja esiintyy esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen ja/tai käyttäytymisen ongelmia. Tässä löytyy myös yhtymäkohta omaan työhöni, koska valtaosa näistä lapsista on älyltään normaaleja ja jopa lahjakkaita mutta, tekst...