Tarkkaavaisuus ja keskittyminen

 

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen

 

Tarkkaavaisuuden häiriö liittyy olennaisesti ihmisen tunnekokemukseen. Tunteet ohjaavat, määrittävät tapahtumien ja tilanteiden merkitystä ja siksi niillä on suuri merkitys oppimistilanteeseen. Kognitiivisuus käsittelee ihmisen kykyä säädellä mm. tarkkaavaisuutta, tiedon jäsentelyä, muistia, toiminnan arviointia, havainnointia ja oppimista. Myös oman toiminnan, käyttäytymisen ja tunteiden säätely on vaikeaa tarkkaavaisuushäiriöiselle. Oppimisen kannalta keskeisin tarkkaavaisuushäiriöön liittyvä vaikeus on työskentely- ja oppimistilanteissa vaadittava toiminnan suunnittelu ja säätely.

Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa vireystila, motivaatio ja tunnetila.

Motivaation ja kiinnostuksen ylläpitäminen on tärkeää tarkkaavaisuushäiriöisen oppimisessa. Kun oppilas on kiinnostunut aiheesta, niin hän pystyy sulkemaan ympäriltään häiritseviä tekijöitä ja ärsykkeitä. Tehtävän lopputulokseen vaikuttaa millainen ja miten tehtävä oli annettu. Mielenkiintoinen aihe ja tehtävät jäsenneltynä osiin sekä niiden vaatimustasot ja tavoitteet pitää olla hahmoteltavissa ja saavutettavissa.

Oppimistilanteissa heillä on vaikea hillitä itseään mikä näkyy esimerkiksi oman vuoron odottamisessa. Heille on hyvin tärkeää, että saisivat esittää tai tehdä oman asiansa heti.

Opetuksen apuvälineeksi voidaan myös ajatella ympäristön siisteyttä ja järjestystä. Jos asioita lojuu pöydällä liian paljon se antaa ajatuksille liian paljon virikkeitä. Pyritään siihen, että näkyvillä ovat vain tarvittavat välineet. Fyysinen ympäristö vaikuttaa ja vie huomion epäolennaisuuksiin. Järjestyksen ja selkeyden ylläpito luokkatilassa on tärkeätä, etteivät ajatukset lähde harhailemaan tai ajaudu kaaokseen.

Opiskelijan mahdollisuus luokassa liikkumiseen on huomioitava. Opiskeluympäristössä kannattaa huomioida myös seuraavia asioita. Miten pulpetit tai pöydät on aseteltu ja onko joillekin haastavaa työskennellä, jos selän takana tapahtuu asioita. Luokkatilassa on hyvä olla myös sermejä, joita voidaan tarpeen mukaan liikutella rauhallisen työskentelyn takaamiseksi.

 

ADHD on keskittymisen kyvyttömyyttä ja se näkyy myös yliaktiivisuutena ja impulssisuutena. Impulsiivisuus vaikuttaa oppimistilanteissa harkinnan puutteesta ja yliaktiivisuus on paikallaan pysymättömyyttä tai jatkuvaa puhetulvaa. Lisäksi tämä aiheuttaa kognitiivista hankaluutta seuraavissa asioissa, kuten toiminnan ohjauksessa, koska muisti ja työn suunnittelu vaikeutuvat. Toiminnan ohjauksen puute aiheuttaa aloitekyvyn puutetta, tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden ja työskentelyn arvioinnin vaikeutumista. Toiminnan ylläpitäminen häiriintyy helposti muiden ärsykkeiden ilmaantuessa.

Yksi hyvä tapa opiskella on opiskelun rytmittäminen, niin että voi tauottaa oppimistaan. Jaottele tehtäviä ja laita vaikka kello ajastamaan ajankäyttöä, jotta osaat siirtyä eteenpäin seuraavaan tehtävään.

Perinteisiä apuvälineitä, jotka keskittyvät käsillä tekemiseen ovat erilaiset stressilelut/pallot tai vaikka sinitarra ja kuminauha. Jumppapallosta on myös apua keskittymisessä ja aktiivityynystä. Korvatulpat ovat mainio väline saada häiriötä aiheuttava melu poistettua. Vastamelukuulokkeilla saa hälyn pois. Samalla voi kuunnella, vaikka rauhoittavaa musiikkia. Joskus myös liiallinen valo häiritsee keskittymistä ja lippalakki on tämän poistamiseen oiva väline.

Tietokoneelta sekä puhelimelta kannattaa laittaa kaikki merkkiäänet häiriöttömään tilaan, niin keskittyminen ei herpaannu kesken tehtävien. Näytön kirkkausasetusten säätäminen vähentää heijasteita ja silmät eivät rasitu liiaksi. Sovelluksista löytyy myös apuvälineitä tietojen järjestämiseen, keskittymiseen ja listauksia hoidettavista asioista. Aikatauluja ja asioiden järjestelmällisyyttä helpottaa perinteinen kalenteri ja opiskelua lukujärjestys. Tarvittaessa voit myös luoda itsellesi to do-listoja, mutta huomioi tärkeys tai aika. Myös puhelimen perinteisiä hälytys ja muistutus ohjelmia kannattaa hyödyntää.

Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen häiriöstä kärsivät tarvitsevat opetuksessa pitkäkestoista tukea. Tukitoimien tarve ja muoto voivat vaihdella hyvinkin henkilökohtaisesti ja jopa päivittäin, koska siihen vaikuttaa motivaatio, tunnetilojen vaihtelut, stressitekijät ja sen hetkinen vireystila sekä opiskelijan tiedolliset ja taidolliset kyvyt.

Opetuksen tulee olla rakenteeltaan selkeäksi suunniteltua. Ennustettavuus ja toistuvat rutiinit hyödyttävät opiskelijaa. Kun sama malli toistuu päivittäin, opettajan on helpompi ennaltaehkäistä ongelmia. Tieto siitä miten päivät etenevät ja selkeä lukujärjestys auttaa opetuksen etenemistä ilman häiriöitä. Riittävät tauot auttavat pysymään virkeänä. Levänneenä jaksaa keskittyä paremmin.  Tiukkoja deadlineja ei kannata asetella, sillä ne ahdistavat opiskelijaa. Myös visuaalisuudesta ja kuvien käytöstä hyödytään.

Miten kukin parhaiten oppii, tuetaan, jolloin opiskelija ohjautuu oivaltamaan itselleen parhaan oppimistyylin tai -tyylit. Tavoitteiden asettaminen tehdään henkilökohtaisesti ja riittävän lyhyelle aikavälille.  Anna opiskelijalle selkeätä palautetta oppimisen onnistumisesta, koska tieto onnistumisista motivoi eteenpäin.

Minusta opettajan pitäisi miettiä voiko luokkatilaa muuttaa toisenlaiseksi ja voiko asioita opettaa erilaisilla tavoilla. Miettiä, että pitääkö meidän muuttaa oppilasta meidän tapoihimme vai opettajan tapoja oppilaalle sopivaksi.