Luku- ja kirjoitustaito
Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan lukivaikeudeksi. Lukivaikeudet eivät liity älyyn, silti ne johtavat usein pilkkaan ja vähättelyyn. Harva enää kuvittelee, että oppimisen vaikeuksilla olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa. Tutkijat arvioivat, että oppimisvaikeuksia on noin 5–10 prosentilla suomalaisista. Tarkkaa lukua ei ole, koska raja lukihäiriön ja heikon lukutaidon välillä on häilyvä.
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudesta käytetään usein termiä lukihäiriö tai dysleksia. Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Tämä näkyy vaikkapa lukemisen ja kirjoittamisen hitautena ja virhealttiutena. Lukivaikeus aiheuttaa luetun ymmärtämisen vaikeuksia. Jos lukeminen jää vähäiseksi, sanavarasto on suppea ja yleistietous vähäistä. Lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin ongelmia, kuten kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta. Tämä voi hidastaa uusien asioiden mieleen painamista ja oppimista.
Lukivaikeus ilmenee monella tavalla: toisille lukeminen on vaikeaa, toisille taas kuunteleminen. Kuitenkin yksittäisten sanojen lukemisen hitaus ja virheellisyys ovat ydinpiirteitä. Usein lukemisvaikeuksien rinnalla esiintyy myös kirjoittamisvaikeuksia.
Lukivaikeudet piirteitä:
- Rivit pomppivat silmissä. Lukeminen on hidasta. Kun on päässyt lauseen loppuun, on sen alku jo unohtunut. Vieraat kielet tuntuvat mahdottomilta. Vaikka olisi matematiikassa taitava, kokeessa aika kuluu tehtävänantojen lukemiseen.
- Lukivaikeus voi tehdä lukemisesta sekavaa ja hidasta. Tyypillisesti kaksoiskonsonanttien ja -vokaalien hahmottaminen on hankalaa. Lukijasta voi tuntua, että rivit pomppivat. Riimit ja sanaväännökset voivat tuntua käsittämättömiltä.
- Rajallinen työmuisti on yksi lukivaikeuteen liittyvä haaste. Se tarkoittaa sitä, että kun keskittyminen kohdistuu yksittäisiin kirjaimiin ja tavuihin, saattaa lauseen lopussa jo unohtua, mitä alussa luki. Niinpä luetun ymmärtäminen vaikeutuu. Henkilö, jolla on lukivaikeus, joutuu usein palaamaan tekstissä taaksepäin.
- Lukivaikeuteen voi liittyä nimeämisen vaikeus, joka näkyy erityisesti ääneen luettaessa. Vaikka ihminen lukee sujuvasti, voi nähdyn sanan hakeminen muistista ja nimeäminen ääneen tuottaa hankaluuksia.
Lukivaikeuden syntysyyt
Lukivaikeuksien syntysyyt ovat tutkijoille yhä hämärän peitossa. Se tiedetään, että kyse on kokonaisuudesta, johon vaikuttavat geneettinen perimä, kognitiiviset taidot ja kasvuympäristö. Lukivaikeus on usein voimakkaasti perinnöllinen. Jos suvussa on lukivaikeutta, on lapsella noin nelinkertainen riski saada vastaavia ongelmia muuhun väestöön verrattuna.
Tällä hetkellä tunnetaan jo toistakymmentä geeniä, jotka on liitetty lukivaikeuteen. Sitä ei tiedetä, miten geenit tarkalleen toimivat ja millä tavalla ne aktivoituvat lukivaikeuksina.
Testaaminen
Lukivaikeuksia on mahdollista selvittää eri tavoin. Lasten ja aikuisten tutkimuksissa käytetään eri testejä. Monissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuvat seulontatesteihin.
Pikatesti: https://www.lukihairio.fi/
Jos lukivaikeudet hankaloittavat arkea merkittävästi, ja niihin liittyy keskittymis- tai muistivaikeuksia, tarvitaan laajempi neuropsykologinen tutkimus. Laajoja tutkimuksia tehdään yliopistollisten keskussairaaloiden neuropsykologian ja foniatrian laitoksilla.
Tutkimukseen pääsee julkisen terveydenhuollon kautta l lähetteellä. Lähete tarvitaan Kelan korvausta varten. Vakuutus tai työterveyshuolto saattaa korvata kustannukset.
Aikuiset ja iäkkäät ihmiset
Diagnoosi auttaa aikuista saamaan tukea ja oikeaa hoitoa. Lukihäiriön diagnosointi oli puutteellista vielä 80-luvulla, ja moni kirjainten kanssa takellellut lapsi leimattiin laiskaksi tai tyhmäksi. Aikuisen itsetunto voi parantua, kun hän saa diagnoosin. Iäkkään ihmisen lukihäiriö voidaan tulkita virheellisesti muistisairaudeksi, ja muistisairaus voi pahentaa lukivaikeutta.
Apukeinot ja -välineet
Lukivaikeuden kanssa voi pärjätä hyödyntämällä erilaisia apukeinoja ja -välineitä. Apuvälineitä voi hankkia kuka tahansa omalla kustannuksellaan. Apuvälineitä voivat olla esimerkiksi nauhurit ja tallentimet, tietokoneohjelmat ja -sovellukset, kamerat tai äänikirjat. Lisäksi kännykän ennakoiva tekstinsyöttö ja Wordin oikoluku auttavat korjaamaan kirjoitusvirheitä.
Apuvälineet auttavat vaikkapa seuraavissa asioissa:
kirjoittamisen vaikeuksissa ja kirjoitusvirheissä
hitaassa lukemisessa
vieraiden kielten opiskelussa
keskittymisessä
laskemisessa
ajanhallinnassa
kuulon pulmissa
lähimuistin ongelmissa
motorisissa pulmissa.
Kommentit
Lähetä kommentti