Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattisten oppimisvaikeuksien neurologiaa on tutkittu vähemmän kuin muiden oppimisvaikeuksien neurologiaa. Tietoa on kuitenkin kertynyt taustatekijöistä ja mekanismeista. Kolmen ja neljän vuoden iässä osa lapsista arvioi esineiden määrän summittaisesti havainnoimalla. Osa laskee esineitä 1+1+1-periaatteella. Luettelemalla saatu tieto on tarkempi, ja tarjoaa ihmiselle käsitteellisen järjestelmän, joka jatkuu äärettömyyksiin saakka.

Lisäksi on tutkittu sitä, miten ihmiset hahmottanut suureroja eli kumpi on suurempi: 3 vai 4. Ihmisten on todettu hahmottavan paremmin suuruuseroja, kun luvut ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. 

Nykyaikaisissa aivotutkimuksissa on tutkittu näitä kahta asiaa. Dyskalkulistisilla ja tavallisesti selviävillä lapsilla on aivotoiminnallisia eroja lukumäärän epätarkassa hahmottamisessa. Tutkijat ovat kehitelleet erilaisia pelejä, joilla taitoa voi harjaannuttaa.

Samalla kun tietoisuus matemaattisista oppimisvaikeuksista on lisääntynyt, yhä useampi opiskelija on osallistunut matematiikan erityisopetukseen. 

Dyskalkulia on synnynnäinen matematiikan osaamisen ja oppimisen erityisvaikeus eli matemaattinen oppimisvaikeus tai laskemiskyvyn häiriö. Vaikeudet tulevat esille peruslaskutoimituksissa: lukujonoissa ja yhteenlaskuissa. Lapsi ei opi luettelemaan numerosarjoja: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ,8 jne ja ei hahmota vaikkapa leikkiautojen määrää. 

Dyskalkulia vaikuttaa arkielämään, sillä numeroita ja lukuja tulee vastaan kaikkialla. Dyskalkuliaihminen ei esimerkiksi hahmota sitä, että hänen tulee saada kuusi euroa takaisin, jos hän maksaa 14 euron ostoksen 20 euron setelillä. Vielä haastavampaa on hahmottaa, miten tarjoustuote maksaa, jos siitä saa 30 euroa alennusta.  

Diagnoosin tekeminen on haastavaa, mutta arvioiden mukaan 10–15 prosentilla opiskelijoista on ongelmia matemaattisissa asioissa. Valtaosa jatkaa peruskoulusta ammatilliselle puolelle, joten ammatillisella puolella prosenttiosuus lienee 25.  

Dyskalkulia on pysyvä tila, eli perusongelma säilyy koko eliniän. Tärkeintä on harjaannuttaa mekaanisia taitoja, ja mitä nuorempana harjaannuttamista aloitetaan, sen parempi. Ongelma liittyy siihen, miten numeraalisia asioita palautetaan muistista, joten dyskalkulia-ihminen tajuaa, miten laskusuoritukset tehdään. Kun tiedetään, että vaikkapa kertotaulujen muistaminen on haastavaa, kannattaa laskea ne laskimella ja panostaa siihen, että tietää, mitä laskussa tehdään.  Opiskelijaa kannattaa rohkaista hyödyntämään sormia, palikoita tai suttupaperia. 

Toiminallisten menetelmien avulla voidaan harjoitella asioita jo esikoulussa. Esimerkiksi "Kummassa pinossa on enemmän?" voidaan miettiä niin, että kahdessa eri pinossa on eri määrä palikoita ja "joka toinen" käsitellä havainnollistaa eri värisillä lapiolla. Hyviä ideoita: https://varganemenyi.fi/menetelma/tietoa-menetelmasta/varga-nemenyi-menetelma

Oma kokemukseni on päinvastainen, eli oma lapseni on ns. matemaattisesti lahjakas. Hän käsitteli lukujonoja ennen kuin osasi puhua monta sanaa. Hän järjesti esimerkiksi takkapuut viiden pinoihin, ja osasi nimetä määrät alle yksivuotiaana.  Hän päätti juuri peruskoulun ja jatkaa opintoja Päivölässä matematiikkalinjalla. Siellä ajatellaan kaikki matemaattiset asiat taululle. 

Mietin itse, että aikaisemmin asiat opeteltiin ensin laskutikulla eikä laskimella. Laskutikku on varmasti konkreettisempi tapa oppia asioita. Etäopetusaika on ollut haastavaa matemaattisissa aineissa. Meillä matematiikan opettajat saivat piirtopöydän, jonka avulla havainnollistaminen on helpompaa myös etänä.

Eri ikäisillä opiskelijoilla kannattaa harjoituttaa eri asioita (lukujonot ennen kouluikää, aritmettiset taidot ala-asteella). Ammatillisessa koulutuksessa suurin apu lienee siitä, että saa käyttää kertolaskuissa laskinta ja suttupaperista.

Akalkulialla vuorostaan tarkoitetaan aivojen vaurioitumisesta aiheutuneita matemaattisia vaikeuksia tai laskutaitojen menettämistä. Olen opettanut viime vuonna opiskelijaa, joka on ollut onnettomuudessa, ja menettänyt laskutaitonsa. Ihmettelin asiaa, mutta koska en ole (vielä) erityisopettaja tai opeta matematiikkaa, niin en reagoinut asiaan sen enempää. 

Visuaaliset hahmotusvaikeudet

Jos lapsella tai nuorella on visuospatiaalisia hahmotusvaikeuksia, ne vaikuttavat  hänen kehitykseensä ja koko elämäänsä. Visuaalisella havaitsemisella on yhteys sosiaaliseen havaitsemiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Suurin osa ihmisten välisestä viestinnästä sanatonta ilme-elekieltä ja toisaalta kehonkielen tulkintaa. 

Opetuksessa visuaaliset hahmotusvaikeudet ilmenevät ongelmina seuraavissa asioissa:

• taululta jäljentäminen

• matematiikan sanallisten tehtävien ymmärtäminen

• ongelmanratkaisu- ja päättelytehtävät

• lukujen sijoittelu

• oman kehon tuntemus

• liikunta- ja joukkuepelit

• tilan hallinta

• käden taidot

• tilannearviointi

• sijaintiin liittyvät käsitteet

• vuorovaikutustaidot sekä niukka kielellinen ilmaisu

• monimutkaisempien lauserakenteiden ymmärtäminen

• kelloon ja aikaan liittyvät käsitteet.

Venny-metodilla voidaan harjoitella visuaalista hahmottamista: Heikon matematiikan numeron syynä visuaaliset hahmotusvaikeudet? | Opettajan Tietopalvelu