Yksilöllinen tuki ja ohjaus amiksessa

  Erityistä tukea annetaan opiskelijoille, jotka vammaisuuden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämänhäiriöiden, oppimisvaikeuden tai muun syyn perusteella tarvitsee erityistä tukea, erilaisia opetusjärjestelyitä tai tukitoimia. Erityisopetus on oppilaitoksen antamaa kuntoutusta siten, että se sisältyy oppilaitoksen opetustoimintaan. Ensisijaisesti erityisopetus on opiskelun tukea, mikä kohdistuu oppimisen taitoihin ja erilaisiin strategioihin omien oppimistapojen löytämiseksi sekä oppijan itsetunnon vahvistamiseen. Erityisopetus tukee myös opiskelijoita, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Tavoitteena on pyrkiä löytämään opiskelijan kanssa yksilöllisiä opiskelutapoja ja asettaa tuetusti tavoitteita, joiden avulla oppimien onnistuu. Opiskelijan myönteistä kuvaa itsestään pyritään tukemaan kehittämällä oppimisen taitoja ja vahvistamalla sosiaalisia taitoja. Erityistä tukea on myös opintoihin liittyvät erityisjärjestelyt esimerkiks...

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan lukivaikeudeksi.  Lukivaikeudet eivät liity älyyn, silti ne johtavat usein pilkkaan ja vähättelyyn.   Harva enää kuvittelee, että oppimisen vaikeuksilla olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa.  Tutkijat arvioivat, että oppimisvaikeuksia on noin 5–10 prosentilla suomalaisista. Tarkkaa lukua ei ole, koska raja lukihäiriön ja heikon lukutaidon välillä on häilyvä.   Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudesta käytetään  usein  termiä lukihäiriö tai dysleksia. Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Tämä näkyy  vaikkapa lukemisen  ja kirjoittamisen hitautena ja virhealttiutena.  Lukivaikeus ai heuttaa  luetun ymmärtämisen vaikeuksia .   Jos  lukemi n en jää väh äiseksi , sanavarasto  on suppea  ja yleistieto us vähäistä.  Lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin ongelmia, kuten kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta...

Matemaattisten oppimisvaikeuksien neurologiaa on tutkittu vähemmän kuin muiden oppimisvaikeuksien neurologiaa. Tietoa on kuitenkin kertynyt taustatekijöistä ja mekanismeista. Kolmen ja neljän vuoden iässä osa lapsista arvioi esineiden määrän summittaisesti havainnoimalla. Osa laskee esineitä 1+1+1-periaatteella. Luettelemalla saatu tieto on tarkempi, ja tarjoaa ihmiselle käsitteellisen järjestelmän, joka jatkuu äärettömyyksiin saakka. Lisäksi on tutkittu sitä, miten ihmiset hahmottanut suureroja eli kumpi on suurempi: 3 vai 4. Ihmisten on todettu hahmottavan paremmin suuruuseroja, kun luvut ovat mahdollisimman kaukana toisistaan.  Nykyaikaisissa aivotutkimuksissa on tutkittu näitä kahta asiaa. Dyskalkulistisilla ja tavallisesti selviävillä lapsilla on aivotoiminnallisia eroja lukumäärän epätarkassa hahmottamisessa. Tutkijat ovat kehitelleet erilaisia pelejä, joilla taitoa voi harjaannuttaa. Samalla kun tietoisuus matemaattisista oppimisvaikeuksista on lisääntynyt, yhä useampi opisk...