Yksilöllinen tuki ja ohjaus amiksessa

 

  Tarkkaavaisuus ja keskittyminen   Tarkkaavaisuuden häiriö liittyy olennaisesti ihmisen tunnekokemukseen. Tunteet ohjaavat, määrittävät tapahtumien ja tilanteiden merkitystä ja siksi niillä on suuri merkitys oppimistilanteeseen. Kognitiivisuus käsittelee ihmisen kykyä säädellä mm. tarkkaavaisuutta, tiedon jäsentelyä, muistia, toiminnan arviointia, havainnointia ja oppimista. Myös oman toiminnan, käyttäytymisen ja tunteiden säätely on vaikeaa tarkkaavaisuushäiriöiselle. Oppimisen kannalta keskeisin tarkkaavaisuushäiriöön liittyvä vaikeus on työskentely- ja oppimistilanteissa vaadittava toiminnan suunnittelu ja säätely. Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa vireystila, motivaatio ja tunnetila. Motivaation ja kiinnostuksen ylläpitäminen on tärkeää tarkkaavaisuushäiriöisen oppimisessa. Kun oppilas on kiinnostunut aiheesta, niin hän pystyy sulkemaan ympäriltään häiritseviä tekijöitä ja ärsykkeitä. Tehtävän lopputulokseen vaikuttaa millainen ja miten tehtävä oli annettu. Mielenkiinto...

Hahmottaminen ja motoriikka   Tutustuin otsikon aiheeseen mm. kirjan Kehitysvammaisuus (Kaski, manninen, Pihko) tekstin pohjalta ja peilaten oppimaani omiin kokemuksiin toisen asteen opettajana. Täytyy heti todeta, että en toimi työssäni kehitysvammaisten parissa, mutta lähdin avoimmin mielin pohtimaan, onko omalla kokemuksellani ja kirjan aiheilla löydettävissä yhtymäkohtia käytännössä. Vaikka yhtymäkohtia ei olisi löydettävissä pohdinta auttaa minua joka tapauksessa tutustumaan kirjan aiheisiin. Lievään aivovaurioon saattaa liittyä pieniä neurologisia poikkeavuuksia ja oppimisen ja kehityksen erityisvaikeuksia. Nämä saattavat esiintyä hienomotorisena kömpelyytenä sekä puutteellisina havaintotoimintoina. Lapsen älyllinen suoritusprofiili saattaa olla epätasainen ja esiintyy esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen ja/tai käyttäytymisen ongelmia. Tässä löytyy myös yhtymäkohta omaan työhöni, koska valtaosa näistä lapsista on älyltään normaaleja ja jopa lahjakkaita mutta, tekst...

M ielen hyvinvointia voi vahvistaa ja tukea 😊  Mielen hyvinvointiin eli mielenterveyteen kuuluvat mm. tunnetaidot, vuorovaikutustaidot, halu oppia uutta sekä ongelmanratkaisutaidot. N äitä taitoja voi harjoitella, mutta ennen kaikkea niitä kannattaa harjoitella.  Nuorena kehittyy Nuoruuteen kuuluu monenlainen kasvu ja kehitys ( fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen). Nuoren elämässä tapahtuu paljon erilaisia muutoksia, jotka nuoren itsensä lisäksi hämmentävät myös ympäristöä.  Ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret ovat pääosin noin 16- ikävuodesta ylöspäin olevia. Tässä iässä jo pahimmat tunnekuohut ovat taaksejäänyttä elämää ja nuori kykenee koko ajan paremmin ja paremmin mm. suunnittelemaan omaan toimintaansa ja hallitsemaan impulssejaan. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän nuori kykenee kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja katse omasta itsestä ikään kuin laajenee.   Aivot kehittynyt koko nuoruusiän aina aikuisuuteen saakka. Erityisesti alueet, j...

  Autismikirjon häiriöt Henkilöt, joilla on autisminkirjon häiriöitä, tarvitsevat usein tukea itsenäisen selviytymisen ja oppimiseen. Toisinaan he saattavat olla vaarassa syrjäytyä. Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia ja pysyviä keskushermoston kehityshäiriöitä, jotka ilmenevät erilaisina toiminnan esteinä. Niihin luetaan yleensä autismi, Aspergerin oireyhtymä ja tarkemmin määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö. Tunnusomaisia piirteitä autismikirjon häiriöille ovat varhaislapsuudesta asti ilmenevät normaalista poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus tai kommunikaatio sekä rajoittunut kaavamainen käytös.   Autismikirjon häiriöissä  ( Autism Spectrum Disorder, ASD, Pervasive Developmental Disorder, PDD, F84)  esiintyy poikkeavuutta sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation alueella sekä rajoittuneita toistavia, kaavamaisia käytöstapoja, kiinnostuksen kohteita ja toimintoja eli stereotypioita.   Autisminkirjon häiriöitä esiintyy noin yhdestä kolmeen prosen...

  Pohdinta artikkelista ”Miksi muisti pettää” Peilaan artikkelia omiin kokemuksiin muistamisesta, työskennellessäni ammatillisena opettajana ja pohdin myös muistamista suhteessa havaintoihini oppilaiden oppimisesta sekä muistamisesta. Muistaminen ja oppiminen liittyvät mielestäni läheisesti toisiinsa. On jossain määrin helpottavaa lukea ensimmäinen otsikko, mikä kuuluu näin, ”kaikilla on muistamisen ongelmia”. Opettajan työssä huomaa, että muisti kuormittuu ja välillä ei muista esimerkiksi oppilaan nimeä tai hyvin yleistä on että aamulla on mielessä lista, mitä tehdään oppilaiden kanssa, mutta hetken päästä huomaa että jokin tehtävä on unohtunut ohjeistaa. Seuraava otsikko selittää osaltaan näitä ns. unohduksia. Häiriötekijöinä luetellaan puhehäly, kuvahäly, keskeytykset jne. Otan esimerkiksi työpäivän aloituksen logistiikan opetuksessa. Oppilaat saapuvat osa ajoissa, osa myöhässä mikä sinänsä hankaloittaa ryhmän haltuun ottamista ja aiheuttaa keskeytyksiä. Ryhmän rauhatt...